Verkoston jäsenten tarinat: Rakennus Luoma Oy:n yrittäjät kertovat

HIRRENVEISTÄJIÄ VIIDENNESSÄ POLVESSA

Toni ja Taneli ovat hirrenveistäjiä viidennessä polvessa. Löytyi nimittäin sukututkimuksen kautta vielä yksi polvi lisää! Vähän vaikuttaa siltä, että seuraavastakin polvesta voisi löytyä työlle jatkajia - ainakin Tanelin viisivuotias poika harkitsee asiaa, kun sitä häneltä tiedustellaan. Miltä se tuntuu, pitkä osaamisen perinne suvussa?  "Mukavaltahan se tuntuu", sanoo Taneli hymyillen. "Olisi sääli jättää jatkamatta työtä, kun se on siirtynyt isiltä pojille jo niin pitkään! Käsin toteuttaminen on palkitsevin osa työn tekemisessä. Se on jatkumoa ja perustuu haluun säilyttää perinteinen ammattitaito."

ERIKOISTUMISEN MYÖTÄ ON LÖYTYNYT OMA ASIAKASKUNTA

Ensin serkukset tekivät monipuolisia kirvesmiestöitä. Toni oli kulkenut isänsä mukana myös hirsihommissa. Vuodesta 2005 lähtien mielessä alkoi pyöriä, että olisi mahdollisuuksia ryhtyä tekemään hirrestä uudisrakennuksia ja kehittämään jotain omaa ja uutta. Pohjalaistalot olivat mielessä jo siinä vaiheessa, kertoo Toni.  ”Periaatteena tehdä talo jossa on hyvä sisäilma ja joka on tyyliltään sellainen  mikä vain paranee vanhetessaan.” Näiden ajatusten tuotoksena rakennettiin oma pohjalaistalo Alajärven Paalijärvelle.

Itselle rakennettu uusi pohjalaistalo Alajärvellä.
Kuva: Viivi Luoma, blogista http://pohjalaistaunelmaa.blogspot.fi/

Seinäjoella Kitinojan perinnekylässä alkoi tapahtua, kun siellä tuotettiin perinteisten pohjalaistalojen rakennustapaohje. Rakennustapaohjeistuksen on tehnyt pohjalaistalot tunteva arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna ja siinä on selvitetty perinteisten pohjalaistalojen niitä mittoja, piirteitä ja ominaisuuksia, jotka täytyy tunnistaa ja omaksua, että pystyy tuottamaan alkuperäisille esikuville uskollisia uusia, mutta aidosti perinteistä paikallista rakentamisen tapaa jatkavia pohjalaistaloja.

"Asiakkaamme halusi rakentaa hirsitalon perinnekylään. Suunnittelijamme Leo Luoma piirsi asiakkaan toiveiden mukaisen mallin ja piirustuksia tehtäessä oltiin vuorovaikutuksessa asiantuntijoiden kanssa, hiottiin tärkeitä yksityiskohtia ja haettiin tarkkuutta mittasuhteisiin, kattokaltevuuksiin, aukotusten sijainteihin ja muihin tekijöihin, joiden yhteisvaikutuksesta syntyy sellaista aitoutta mitä ei saa, jos tekee vähän sinne päin- tai musta tuntuu -periaatteella". Tiedon ja taidon yhdistämisestä on kilpailuetua - tässä vietiin arkkitehdin tutkimustietoa käytännön tuotekehitykseen ja tuloksena on taloja, joissa termi `perinne´ ei ole pelkkä markkinointijippo vaan idean ydin ja sielu.

"Internetsivuiltamme löytyy muutamia pohjalaistaloesimerkkejä.  Asiakkailla on useimmiten aina jokin oma juttu, jolla he haluavat hieman muokata tyyliä", lisää Toni. "Joku haluaa isompia ikkunoita, ja silloin viedään talon mallia enemmän `kansakoulumaiseksi´. Joku haluaa muutella mittoja enemmänkin - silloin tehdään mitä asiakas toivoo. Perinteisessä hirsirakentamisessa kyse on joka tapauksessa aina siitä, että käytetään perinteisiä tekniikoita ja huolehditaan siitä, että kaikki materiaalit ovat luonnonmukaisia - muovittomia, liimattomia ja lisäaineettomia. Terveellisyys on perinteisissä ratkaisuissa tärkeä ulottuvuus, joka ihmisiä nyt kiinnostaa erityisesti". 

     

Viime vuonna 2016 tehtiin Pohjois-Pohjanmaalle pohjalaistalo, joka oli melkein kaksfooninkinen, jonkin verran vaille. Nyt ollaan menossa Raumalle, jossa vanhan palaneen talon tilalle tehdään hirrestä uusi samanlainen. Suunnittelussa mukana oleva arkkitehti on vanhasta Raumasta ja hän on tuonut suunnitteluun Rauman paikallista rakennuskulttuuria. "Seinien korkeutta pudotettiin, koska raumalaistalot eivät ole yhtä korkeita kuin pohjalaistalot. Ikkunoita tulee tasaisiin riveihin sielläkin, mutta säätöä tehdään paikallisten tyylipiirteiden mukaan niin, että mm. räystäistä ja muista yksityiskohdista tulee raumalaiseen ympäristöön kuuluvia", kertoo Taneli. Se on hienoa - sillä Suomen eri kolkilla rakentamisen perinteissä ja tyyleissä on eroja, ja on hyvä että ne näkyvät. Juuri niihin perustuu alueellinen omaleimaisuus ja eri alueille tyypillinen oma rakennuskulttuuri. Kun uudisrakentaja haluaa vaikuttaa oman asuinseutunsa kulttuuriperinnön säilymiseen, silloin malli haetaan oman alueen vanhoista rakennuksista.    

KIIRETTÄ PITÄÄ

Taneli ja Toni Luoma, viidennen polven pohjalaiset hirrenveistäjät

"Teemmehän me myös kengityksiä ja kiviperustuksia - ja kaikkia muita rakennustöitä, jos ei perinnerakentamisen puolella satu olemaan kysyntää. Nyt on. Kyselyjä perinteisistä taloista tulee paljon", kertoo Taneli. Toni jatkaa: "Olemme laskeneet, että nykyisellään ehdimme tehdä neljä taloa vuodessa. Jossain tulee raja vastaan, mutta tarkoitus on lähitulevaisuudessa ottaa töihin kolmaskin tekijä koulutettavaksi. Ihan pystymetsästä ei voi uutta tekijää ottaa, vaan täytyy löytää sellainen joka ymmärtää, mistä perinnerakentamisessa on kyse ja joka olisi samalla aaltopituudella näissä asioissa. Halliin saadaan pikapuoliin siltanostimet, mikä myös helpottaa työskentelyä jatkossa. Omaa lovettua nurkkamalliakin on kehitetty, se sopii pohjalaistaloihin. Samanlaista ei ole tullut vastaan vielä missään. Vaikka puu kuivuu ja elää, nurkkaa pystyy tilkitsemään. Kehitystyötäkin on siis tehty. Käsin ei juuri monimutkaisempaa nurkkaa pysty tekemään", kertoo Toni tyytyväisenä.  

PIONEERITYÖN ONGELMIA JA VALTTEJA

"Asiakasta autetaan aina niin pitkälle, että on vähintään katto päällä. Käytännössä toimitaan lisäksi vähän kuin yleisenä tietopankkina ja annetaan neuvoja milloin missäkin asiassa. Ihmisillä on kova tiedon tarve. Sitä ei löydy tämän päivän rakentamisen normien seasta. Rakennuslupaviranomaisten ja rakennustarkastuksen puolella  ei läheskään aina tunneta perinteisiä ratkaisuja ja haluttaisiin joskus mieluummin kieltää ne heti kättelyssä sen sijaan, että oltaisiin valmiita perehtymään ja ymmärtämään, miten ne toimivat. Ne ovat yhtä toimivia - monessa tapauksessa parempia - kuin tämän päivän standardiratkaisut, mutta teollisen tuotannon myötä vieraiksi muuttuneita. Siksikin neuvonnasta on muodostunut osa työnkuvaa. Mitä enemmän kertyy esimerkkikohteita, sen sujuvammaksi homma vähitellen muuttuu. Toivomme että rakennusmääräyksiä ei kiristetä valtavirtateollisuuden hyväksi niin, ettei samoihin energiansäästötavoitteisiin enää voida pyrkiä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla". 

     

"Tarjoamamme kokonaisuus poikkeaa teollisesta rakentamisesta ja niitä ei näin ollen tule suoraan vertailla keskenään. Hirsitalon elinkaari on moninkertainen verrattuna nykyajan rakennusmateriaaleilla rakennettuihin taloihin. Mm. ylimitoitettujen energiamääräysten vuoksi rakennuskustannukset nousevat jatkuvasti. Ihmisillä on usein tietämättömyyttä nykypäivän rakennuskustannusten tasosta.  Haasteita tulee, jos asiakas ilmoittaa budjetikseen 200.000 € ja haluaa sillä hinnalla sekä tontin että valmiin talon. Jo ihan tavallinen elementeistä tehty pakettitalokin maksaa yli tuon hinnan. Aidon hirsitalon rakentaminen on hieman kalliimpaa jo siitäkin syystä että rakennettavat neliömäärät ovat yleensä suurempia. Kuten muussakin rakentamisessa, kokonaiskustannuksia saa alaspäin, jos pystyy tekemään jotain myös itse. Silläkin on merkitystä, mistä tarvitsemansa materiaalit hankkii. Moni perinteisen talon uudisrakentaja käyttää kierrätyslöytöjä, kuten vanhoja tiiliä, kaakeliuuneja, helloja ja väliovia - tai esimerkiksi tekee maaleja ja kalusteita itse. Eräs asiakas totesi että: Kyllähän se tässä vaiheessa vähän kirpaisee, mutta kun talo on vielä 150 vuodenkin kuluttua pystyssä, silloin siitä on riittänyt nautittavaa vielä monille muillekin kuin minulle itselleni.  Sisäilma- ja homeongelmat lisäävät perinnerakentamisen kysyntää, ja pohjalaisuus sekä perinteiset mallit lisäävät kiinnostusta. Pohjalaistalo on mahtava tuote myydä. Siinä ei tarvitse kikkailla. On pellavaa, on hirttä - on yksinkertainen ja satojen vuosien ajalta hyväksi todettu toimiva rakenne."  

Mihin ollaan menossa? "No eteenpäin ollaan menossa, ainakin kysynnästä päätellen", hymyilee Taneli. "Pois ei olla jäämässä, tämä on nyt kokonaisuutena sitä mitä on ajateltukin. Joskus on ollut puhetta, että keskittyisimme ihan kouluttamiseen perinnerakentamisen ja hirsirakentamisen alalla. Alan koulutushan on nyt karsittu ihan minimiin! Toiveena on, että voimme tulevaisuudessa sekä kouluttaa porukkaa että kasvaa yrityksenä", tuumivat serkukset yksimielisinä.